Nissonolbmot eanetlogus Sámedikkis

Nissonolbmot eanetlogus Sámedikkis

22 nissonolbmo válljejuvvojedje dán jagi Sámediggái, mii lea 51 proseantta áirasiin. Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) 16 áirasis leat logi nissonolbmo, dat mearkkaša 62,5 proseantta nissonolbmuid ovddasteapmi, mii lea hui ollu. Bargiidbellodaga nissonolbmuid ovddasteapmi lea 44 proseantta.

Eatnašat oassálaste Várggáin

Sámediggeválgga 2005 válgaoassálastin lei 72,6 proseantta mii lea vehá uhcit go vihtta proseantta vuolleleabbos go dán jagi Stuorradiggeválggas. Stuorámus válgaoassálastin lei Várjjaga válgabiirres 79,1 proseanttain, dasto bođii Kárášjohka 78.0 proseanttain ja Gaska-Nordlánda 75,3 proseanttain. Vuolimus válgaoassálastin lei Mátta-Norgga válgabiirres 66,8 proseanttain, nubbi vuolimus válgaoassálastin lei Davit Nordlánddas 68,6 proseanttain, ja dasto lei Porsáŋgu veahá badjeleabbos 68,9 proseanttain. Erohus bajimus ja vuolimus válgaoassálasitmis iešguđet válgabiirriin lea 12,3 proseantta.

Juohke njealját jietna addojuvvon ovddalgihtii

Juohke njealját dohkkehuvvon jietna Sámediggeválggas addojuvvui ovddalgihtii. Dohkkehuvvon jienain Stuorradiggeválggas ledje 17,8 proseantta addojuvvon ovddalgihtii. Eanemus ovddalgihtiijienat ledje Oarjel-Sámi válgabiirres 38 proseanttain. Válgabiirriin Guovdageaidnu, Gaska-Nordlánda ja Mátta-Norga ledje buohkain badjel 31 proseantta ovddalgihtiijienat.

Bargiidbellodat stuorámus

Vuosttas gearddi lea Bargiidbellodat stuorámus bellodat. NSR njiedjá ain ja lea vuosttas geardi ahte dat ii leat stuorámus bellodat, ii ossálastima dáfus iige mandáhtalogu dáfus. Bargiidbellodat ja NSR oččuiga 58 proseantta buot dohkkehuvvon jienain. Bargiidbellodat oaččui 18 mandáhta ja NSR fas 16. Buohkanassii oččuiga diet guokte bellodaga 34 mandáhta 43 vejolaš mándáhtas, mii mearkkaša 79 proseantta buot Sámediggeáirasiin. Dát mearkkaš ahte dat oččuiga ollu stuorát oasi mandáhtain go dan maid jietnalohku attášii.

 

Geográfalaš erohusat leat stuorrát jienastanvuoigadeaddjiid jienasteami gaskkas. Bargiidbellodagas lea váile goalmmát oassi buot jienain ja dat lea gievrramus davimus guovlluin, earret Guovdageainnus. Bellodat lea stuorámus válgabiirriin Várjjagis, Deanus, Kárášjogas, Porsáŋggus, Álttás/Fálesnuoris ja Davvi-Romssas. NSR oaččui šiega juohke njealját jiena ja lea gievrramus máddeleamos sámi guovlluin. Bellodat lea stuorámus Gasko-Romssa rájes máttás.

Dušše Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat ceggejit listtaid buot válgabiirriin. NSR cegge válgalisttaid buot válgabiirriin earret Várjjagis ja Deanus. Muđui leat ollu báikkálaš listtat mihtilmassan Sámediggeválgii.

Guovdageainnus eanemus jienat juohke mandáhta nammii

Juohke Sámediggeáirasii addojuvvojedje gaskamearálaččat 208 jiena. Eanemus jienat juohke áirasa nammii ledje Guodageainnus 277 jienain, dasto bohte válgabiirret Kárášjohka ja Deatnu 253 jienain ja 250 jienain. Uhcimus jienat juohke áirasa nammii ledje Davvi-Nordlándda válgabiirres 63 jienain.

12 538 olbmos lei jienastanvuoigatvuohta dán jagi sámediggeválggas. Dát lea 2 600 eanet go 2001 válggas. 46,1 proseantta jienastanvuoigadeaddjiin leat nissonolbmot. Stuorámus válgabiire lea Guovdageaidnu, uhcimus lea Davit Nordlánda.